Viime viikonloppuna kevätaurinko houkutteli jokirantaan satoja turkulaisia. Nurmikot ja penkit täyttyivät, mutta ravintoloiden terassit olivat kiinni. Siis juuri ne paikat, joissa ruokailu, kahvittelu ja anniskelu sujuisi turvallisesti valvotuissa olosuhteissa. Absurdia.

 

Nyt maanantaina ravintolat saivat avata, mutta aukioloajat ovat täysin järjettömät. Alkoholilla voi aloittaa päivänsä ”kuohuviiniaamiaisella” klo 7 tai olutkapakassa klo 9. Sen sijaan työpäivän jälkeen ei ole mahdollista ehtiä lasilliselle eikä oikeastaan edes illalliselle. Anniskelu päättyy kaikkialla klo 17, juominen klo 18 ja ruokaravintolatkin sulkevat ovensa viimeistään klo 19.

 

Käytännössä ravintolapalveluja eivät pääse käyttämään ollenkaan etätyötä tekevät virka-aikaan työskentelevät ihmiset. Sen sijaan muilta se ehkä jotenkuten onnistuu – päiväkänni-irvailut kiertävät somessa ihan syystä. Niin ja Alkoon ehtimisestä muistutellaan myös – onhan valtion oma liike auki edelleen klo 21 saakka.

 

Asiakkaan näkökulmasta harmittaa, mutta vielä kamalampaa tämä on ravintola-alan yrittäjille ja työntekijöille. Kun toiminta ei ole mitenkään kannattavaa, konkursseja tulee ja lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi.

 

Turun korkeatasoisissa ruokaravintoloissa suositaan paikallisuutta. Eli ravintoloiden lisäksi ongelmissa ovat myös lähiruuan tuottajat, kuljetusala, pienpanimot ja tukkurit. Oma lukunsa on muusikot.

 

Kun töitä ei ole, hakeudutaan toisille aloille. Briteissä ravintola-alan työvoimapula on nyt valtava vuoden kestäneen sulun jälkeen. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole tarjolla. Meillä myös opiskelijoiden harjoittelut on jäänyt tekemättä eli koulutustaso ei ole sitä mitä pitäisi.

 

Turussa on onnistuttu luomaan ainutlaatuinen, eurooppalainen ravintolakulttuuri. Sen voi kokea kaupunkilaiset itse ja se houkuttelee tänne matkailijoita. Ravintolat toimivat yhteistyössä, ne kilpailevat korkeatasoisella ruualla ja laadukkailla viineillä.

 

Nykyinen tilanne on vuosien työn tulosta ja älyttömät rajoitukset saattavat romuttaa kaiken. Vuoden kestänyt koronakurjimus ravintola-alalla on syönyt kassavarat. Osaajien ja oikeanlaisten tilojen löytäminen ja konseptien luominen uudelleen ei tapahdu hetkessä.

 

Palataan vielä jokirantaan ja iltaseitsemään. Tuolloin ravintolat sulkeutuvat, mutta kaduilla ja puistoissa elämää on. Viime kesänä ravintolalaivat olivat kiinni, mutta jokivarsi muistutti festarialuetta. Seurueiden kokoa on mahdoton valvoa, jätettä riittää ja saniteettitilojen puuttuminen ällöttää.

 

Ravintolarajoitukset pitäisi muuttaa välittömästi siten, että ruokailua ja anniskelua saa jatkaa illalla klo 22 asti. Näin illalliskattaus on mahdollinen ja ravintolat ehkä onnistuvat välttämään lopullisen sulkeutumisen. Vähintään terassit on syytä pitää avoinna pidempään.

 

Turussa on helpotettu terassien luvitusta, päätetty jatkaa Tuomiokirkon yhteisterassia ja mahdollistettu parklet-terassit. Enempää ei kaupunki kuitenkaan pysty valitettavasti tekemään tilanteen helpottamiseksi.

 

Vastuu on nyt hallituksella, joka on rajoituksista päättänyt. Löytyykö sieltä edes ministeriä perustelemaan ratkaisuja meille? Vielä tarpeellisempaa olisi ymmärrys tilanteeseen, arvostuksen osoittaminen ravintola-alaa kohtaa ja uusien päätösten tekeminen pikavauhdilla.

 

Ja kun päätöksiä tehdään, pitäisi viestintää tehdä avoimesti ja ajoissa. Kolmen päivän varoitusajalla rajoituksista tiedottaminen antaa ymmärtää, että säätytalolla kuvitellaan ravintolan avautuvan sillä, että valot pistetään päälle, ständi ulos ja ovi auki.

 

 

 

Ravintolarajoituksissa ei ole mitään järkeä
Merkitty:                    
pulvinar Aenean Lorem ut id libero. ultricies venenatis,