Varsinaissuomalaiset poliittiset nuorisojärjestöt kirjoittivat yhteisestä huolestaan liittyen nuorten osallistumiseen yhteiskunnan asioihin (TS 30.10.2016). Kirjoittajat vetosivat toisen asteen oppilaitoksiin ja pyysivät toivottamaan nuoret tervetulleiksi puhumaan politiikasta ja esittelemään puolueita ensi kevään kuntavaalien alla.

 

Nuoret järjestöaktiivit ovat tärkeällä asialla. Edustuksellinen demokratia ei toimi, elleivät kaikki väestöryhmät koe oikeudekseen ja velvollisuudekseen vaikuttaa yhteisiin asioihin äänestämällä vaaleissa.

 

Viime eduskuntavaaleissa oikeusministeriön julkaiseman tutkimuksen (Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015) mukaan alhaisimmat äänestysprosentit löytyivät nimenomaan alle 34-vuotiaiden joukosta. Esimerkiksi 18–24 -vuotiaista alimman korkea-asteen suorittaneista kansalaisista uurnille vaivautui juuri ja juuri joka kolmas (34 %).

 

Sen lisäksi, että ensi keväänä saadaan toivottavasti järjestää lukuisia nuorille suunnattuja vaalitilaisuuksia, voimme vaikuttaa lasten ja nuorten yleiseen suhtautumiseen vaaleihin ja politiikkaan. Yhteiskuntaoppi huolehtii osaltaan tästä tehtävästä, mutta kasvatukseen ja esimerkin voimaan pitää myös kiinnittää huomiota.

 

Kerrommeko lapsillemme vain huonoista aloitteista tai päätöksistä, vai löydämmekö ympäriltämme myös hyviä poliittisia tekoja? Arvostelemmeko poliitikkoja henkilöinä vai heidän ajatuksiaan? Uskallammeko itse osallistua keskusteluun ja kertoa mielipiteemme, vai ovatko yhteiset asiat aina ennemmin muiden kuin omissa käsissämme?

 

Vanhempien äänestysaktiivisuudella on edellä mainitun tutkimuksenkin mukaan merkittävä vaikutus nuorten äänestysaktiivisuuteen: vanhemmilta saadun toimintamallin vaikutus näyttäytyy vahvana vielä 40 vuoden iässäkin.

 

Huoli edustuksellisen demokratian tilasta on otettava vakavasti. Järjestelmämme ei ole täydellinen, mutta se näyttäisi kuitenkin olevan paras tapa huolehtia yhteiskuntarauhasta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Siksi toiminnan aika on nyt, ja vanhempien on kannettava vastuu äänestysaktivisuuden nostamisesta nuorten keskuudessa.

 

Osoitetaan lapsillemme, kuinka poliittinen osallistuminen on hyvä keino hoitaa yhteisiä asioita. Vaikutetaan nuoriin äänestämisen lisäksi omalla asenteella ja puhetavoilla. Ja jos pelkkä äänestäminen tuntuu liian vähäiseltä osallistumismuodolta, vielä ehtii pyrkiä itse ehdolle.

Kirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa 17.12.2016

Miten puhumme politiikasta?
nunc Lorem ut libero eget risus