Raitiotien rakentaminen Turkuun on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke. Ratikkaratkaisun etuina ovat maankäytön tehostuminen, kaupungin vetovoimaisuuden kasvu ja kaupunkilaisten palvelutason parantuminen.
Raiteita moititaan usein siitä, että niitä ei voi siirtää kuin bussilinjoja. Ratikan pysyvyys on kuitenkin juuri se tekijä, joka luo edellytykset pitkäjänteiselle kaupunkisuunnittelulle. Nykyiset asuinalueet linkittyvät sekä toisiinsa että työpaikkoihin ja palveluihin. Uudet asuinalueet täydentävät kaupunkikuvaa ja -rakennetta.
Ratikan varteen on myös luontevaa sijoittaa korkeampaa rakentamista ja siten tehostaa maankäyttöä.
Maa-alueiden arvonnousu ja kaupunkirakenteen luonteva tiivistyminen ovat ratikan keskeisiä vaikutuksia. Kerrannaisvaikutukset ovat sitäkin merkittävämpiä, ja niinpä ratikka on ennen muuta investointi elinvoimaisuuden parantamiseksi.
Ratikkapäätös on selkeä signaali niin yrityksille kuin kaupungin nykyisille ja tuleville asukkaille: Turku on kasvava ja menestyvä kaupunki.
Talousnäkökulmasta ratikkainvestoinnin kulut voidaan jakaa useille vuosille, eikä hankkeen työllistävää vaikutusta pidä vähätellä. Lisäksi ratikka tuo kaupungille myös tuloja maankäyttösopimuskorvausten ja tontinluovutustulojen seurauksena. Valtion 30 % rahoitusosuus pitää päätöksen ehtona.
Ratikka parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta ja käyttöastetta. Sähköbussit tulevat kaupunkiin joka tapauksessa, ja ratikka onkin täydentävä eikä korvaava joukkoliikenneratkaisu.
Kaupunkimme väestömäärä on kasvussa ja koko seutukunnan etu on se, että Turun imagoa talousalueen veturina vahvistetaan. Infraratkaisuilla pystytään turvaamaan Turun talousalueen asema maan kakkosena heti pääkaupunkiseudun jälkeen.
Kirjoitus on yhteinen kannanotto kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajan Niko Aaltosen kanssa.