Jotain minusta kertoo se, että eniten katsomani televisio-ohjelma heti uutisten jälkeen on Ylen A-studio.

Toisaalta puhelimestani löytyy Angry Birds, jossa etenen kolmen tähden taktiikalla. Ystäväni ovat antaneet jo aikoja sitten lempinimeksi peli-sini.

Ruutuaikani on kuitenkin rajallista etenkin siksi, että olen kolmen lapsen äiti. Työtkin vievät Helsinkiin muutamana päivänä viikossa.

Politiikka on kuin palapeli, jossa sovitetaan yhteen erilaisia näkemyksiä. Oikeudenmukainen päätös rakentuu tiedosta ja ymmärryksestä.

Aiemmin työskentelin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa tutkijana ja tohtorikoulutettavana. Jatko-opintojen suorittaminen jatkuu nykyisen ajatuspajatyön ohella.

Ennen akateemista uraa olin useamman vuoden ravintola-alalla tarjoilijana ja pelinhoitajana. Silloin opin ihmisistä ja erilaisista elämänpoluista paljon.

Aloitin työnteon jo ennen rippikouluikää, kun pääsin useaksi kesäksi perunannostoon Rymättylään. Vanhempani ovat sieltä kotoisin ja viihdyn kesät edelleen saariston maalaismaisemissa.

Arvostan juurevuutta, mikä löytyy eri tavoin maalta kuin kaupungista. Ihmiset eivät mielestäni lokeroidu asuinpaikkansa, poliittisen kantansa, ammattinsa tai edes kulkupelinsä mukaan. Nykymenossa häiritsee, kuinka herkästi oletamme asioita muiden puolesta.

Sytyn politiikan seuraamisesta, tutkimisesta, kommentoimisesta ja tekemisestä. 

Ruuhkavuosien (onko parempaakaan nimitystä keskitty?) keskellä löydän paljon yhteistä tuttujeni kanssa, jotka hoitavat opiskelut ja työt, huolehtivat perheestään ja rakentavat uraa. Ei se helppoa ole, mutta mihinkään tätä ei vaihtaisi.

Kunnioittava katseeni kääntyy vanhempiin ihmisiin. Arvostan kokemuksen tuomaa viisautta ja kuuntelenkin herkällä korvalla historian oppeja. Elämänkokemuksesta on ammennettavaa niin työssä, politiikassa kuin yksityiselämässäkin.

Innostuminen on tärkeää. Energiaa ja uusia ideoita tarvitaan nykyistä enemmän myös politiikkaan.

Pidän suunnitelmien laatimisesta, mutta olen saanut havaita, että kaikki ei mene aina, kuten etukäteen meinaa.

Siksi tulevaisuudesta ei voi esittää kuin toiveita: saisipa työskennellä eduskunnassa yhteisen hyvän eteen ja kokkailla kotona isoja määriä ruokaa kasvaville lapsille.

Niin, ja ehtisipä tavata perhettä ja ystäviä tarpeeksi usein, koska suurin ilo syntyy hyvässä seurassa.

 

Sini

 

 

Jotain Sinistä
Aenean mattis consequat. facilisis libero. lectus consectetur sit adipiscing